PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

26. marraskuuta 2024

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea muistuttaa, että opioidilääkelaastareiden altistuminen ulkoiselle lämmölle voi lisätä ihon kautta annosteltavan lääkeaineen pitoisuutta veressä, ja tämä voi johtaa hengenvaaralliseen myrkytykseen.

Opioideja sisältäviä lääkelaastareita ei tule altistaa esimerkiksi saunalle, lämpötyynyille tai kuumille kylvyille, sillä tämä saattaa lisätä lääkkeen tarpeettoman voimakasta imeytymistä elimistöön. Opioidia sisältävä lääkelaastari tulee ottaa pois ennen saunomista.

Fimean tietoon on tullut Suomesta viisi viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunutta tapausta, jossa fentanyyliä sisältävä opioidilaastari on saunomisen yhteydessä aiheuttanut kuoleman fentanyylimyrkytykseen.

Tarkista käyttöohje pakkausselosteesta

Opioidia, kuten fentanyyliä tai buprenorfiinia sisältävien lääkelaastarien kiinnityskohtaa ei saa altistaa ulkoiselle lämmönlähteelle, kuten saunomiselle, lämpötyynylle tai huovalle, lämmitettävälle vesisängylle, lämpölampulle, auringonotolle, kuumavesipullolle, pitkäkestoisille kuumille kylvyille eikä kuumalle porealtaalle. Myös korkea kuume saattaa lisätä lääkkeen imeytymistä, ja siksi korkean kuumeen hyvä hoito on aiheellista.

Myös muiden lääkelaastarien kohdalla suosittellaan tarkistamaan ohjeistus saunomiseen ja muihin ulkoisiin lämmönlähteisiin liittyen pakkausselosteesta. Seloste löytyy jokaisesta lääkepakkauksesta ja lisäksi se on tarkistettavissa myös Fimean lääkehaussa.

Omaan lääkitykseen liittyvien kysymysten kanssa tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitoyksikköön. Neuvoa voi myös kysyä apteekista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

18. marraskuuta 2024

Kuorsaaminen ei tuoreen tutkimuksen mukaan heikennä nuorten muistia ja muita ajatustoimintoja, mutta osalla se voi liittyä muun muassa käytöksen ja tunteiden hallinnan vaikeuksiin.

Tutkimukseen osallistui 12 000 keskimäärin 10-vuotiasta, joita seurattiin viiden vuoden ajan. Osallistujien kuorsaamista, kognitiota ja oireilua selviteltiin neljästi seurannan aikana.

Tutkimuksen alkaessa 7 prosenttia lapsista kuorsasi, mutta heidän osuutensa putosi 3 prosenttiin viidessä vuodessa.

Kuorsaaminen ei liittynyt heikompiin tuloksiin kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä missään vaiheessa seurantaa. Kuorsaajilla oli kuitenkin muita todennäköisemmin tunne-elämän, sosiaalisten suhteiden ja käytöksen ongelmia, tulokset osoittivat. Oireilua oli etenkin lihavilla nuorilla.

Tulokset olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta samaan viittaavia havaintoja on tehty aiemminkin. Säännöllisesti kuorsaavien lasten aivoissa on nähty muun muassa muutoksia, jotka voivat liittyä keskittymisen, käytöksen ja oppimisen ongelmiin. Kuorsaamisen hoitaminen esimerkiksi nielu- ja kitarisojen poistoleikkauksella saattaisi korjata tilanteen.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

6. marraskuuta 2024

Virtsarakon syöpä näyttäisi kehittyvän harvemmin ihmisille, joiden ruokavaliossa on paljon hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi appelsiini, omena, banaani ja parsa liittyvät pienempään sairastumisriskiin.

Tiedot käyvät European Journal of Nutrition -lehden julkaisemasta meta-analyysitutkimuksesta, jossa analysoitiin yhdentoista tutkimuksen ja yhteensä 5 600 rakkosyöpäpotilaan ja 10 000 terveen verrokin tietoja.

Tulosten perusteella eniten hedelmiä ja vihanneksia ruokavaliostaan saavat sairastuivat virtsarakkosyöpään noin 20 prosenttia epätodennäköisemmin kuin niitä vähiten nauttivat.

Yhteydet koskivat sitrushedelmiä, siemenhedelmiä ja trooppisia hedelmiä, joita ovat esimerkiksi appelsiini, greippi, mandariini, omena, päärynä ja banaani. Vihanneksista esiin nousivat versovihannekset, joita ovat esimerkiksi parsa, latva-artisokka ja bambunversot.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 400 uutta virtsarakon syöpää. Potilaista 75 prosenttia on miehiä. Virtsarakon syövän tärkein riskitekijä on tupakointi ja yleisin oire verivirtsaisuus.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla