PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

7. huhtikuuta 2025

Sängyssä nukkumaanmenoaikaan kännykkää käyttävillä nuorilla aikuisilla on muita todennäköisemmin uniongelmia, norjalaistutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 45 000 norjalaista 18–28-vuotiasta.

Tulosten perusteella uniongelmien todennäköisyys suureni melkein 50 prosenttia jokaista tuntia kohden, jonka nuori vietti kännykän ääressä nukkumaanmenon tai sänkyyn asettumisen jälkeen. Lisäksi he nukkuivat keskimäärin 24 minuuttia lyhyempiä yöunia kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet kännykkää sängyssä.

Yhteys pysyi samana riippumatta siitä, käyttivätkö nuoret sosiaalista mediaa vai katsoivatko he esimerkiksi elokuvia. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että kännykän käyttöön liittyvät haitat johtuvat ennemmin lepoajan vähentymisestä kuin käyttötavoista tai sisällöistä.

Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat nuoria välttämään kännykän käyttöä nukkumaanmenon aikoihin, mutta tämän aineiston perusteella ei voi varmuudella sanoa uniongelmien johtuvan vain kännyköistä. On esimerkiksi mahdollista, että uniongelmista kärsivät ovat muita useammin kännykän ääressä sänkyyn asettumisen jälkeen.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Frontiers in Psychiatry -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

25. maaliskuuta 2025

Epäsäännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat saattavat liittyä suurentuneeseen vaaraan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys nähdään riippumatta unien pituudesta.

Tulosten perusteella epäsäännöllisesti nukkuvat sairastuivat sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöön tai sydämen vajaatoimintaan neljänneksen todennäköisemmin kuin samanikäiset, joiden unirytmi oli säännöllinen. Tämä havaittiin kahdeksanvuotisessa seurannassa.

Tutkijat selvittivät myös unen määrän vaikutuksia sairastumisriskeihin, mutta ainakaan tämän aineiston perusteella se ei vaikuttanut epäsäännölliseen unirytmiin liitettyihin riskeihin.

Vaihtelevat nukkumaanmeno- ja heräämisajat on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä. Esimerkiksi immuunipuolustuksen tai hormonitoiminnan häiriintyminen, tulehdustila ja monet elintavat voivat olla yhteyden taustalla. Asian selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä, ja siihen osallistui 72 000 brittiaikuista. Nukkumisrytmiä mitattiin aktiivisuusrannekkeilla viikon ajan, minkä jälkeen osallistujia seurattiin keskimäärin kahdeksan vuotta.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

24. maaliskuuta 2025

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL:n) rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.

- Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin. Vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa”, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

Alueelliset erot isoja

Myös ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta. Heistä 33 100 oli poikia ja 13 350 tyttöjä.

Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ja ADHD-lääkkeiden käytössä ovat suuria. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.

- Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, toteaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluikäisten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla