PIHLAJAMÄEN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

3. toukokuuta 2024

Kotipuutarhurien kannattaa muistaa, että multa- ja kompostituotteissa saattaa olla legionellabakteereja. Jotta bakteerit eivät pääsisi sairastuttamaan ihmistä, kuivia multa- ja kompostituotteita ei esimerkiksi kannata pöllyttää hengitysilmaan, muistuttaa Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Suurin riski sairastumiseen on ikääntyneillä ja niillä, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Myös keuhkosairaudet ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. 

Tartunta tapahtuu hengittämällä legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Jos bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Tartunnan voi saada myös iholla olevan haavan kautta, jos haavaan pääsee legionellabakteereja sisältävää ainesta, kuten vettä tai multaa. Multa- ja kompostituotteita käsitellessä onkin hyvä käyttää suojakäsineitä. 

Multapussit kannattaa säilyttää poissa auringosta, sillä auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20–40°C on ihanteellinen legionellabakteerien lisääntymiselle.

Tavallisimmin legionellabakteerit leviävät vesijärjestelmissä

Legionellabakteereja esiintyy yleisesti pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Tavallisimmin ihmiset kuitenkin sairastuvat, kun legionellabakteerit lisääntyvät ja leviävät erilaisissa vesijärjestelmissä (suihkut, porealtaat, kostuttimet ja jäähdytysjärjestelmät).

Legionellabakteeri voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen, jota kutsutaan myös legioonalaistaudiksi. Tyypillisiä legionelloosin oireita ovat kuiva yskä, kuume, päänsärky, lihaskivut ja hengenahdistus. Tautia hoidetaan antibiooteilla. Se ei tartu ihmisestä toiseen.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

29. huhtikuuta 2024

Vakavat kaatumiset yleistyvät selvästi opioidilääkityksen aloittamisen jälkeen, tuore tutkimus osoittaa. Riski on suurin iäkkäillä, mutta myös parikymppisten kaatumisriski suurenee.

Tulokset perustuvat yli 3,2 miljoonan 18–85-vuotiaan australialaisen seurantatietoihin. Kaikki osallistujat olivat hiljattain aloittaneet opioidilääkityksen. Seurannan aikana heille sattui yhteensä yli 500 000 sairaalahoitoa vaativaa vakavaa kaatumista.

Vakavia kaatumisia sattui selvästi enemmän silloin, kun potilas oli opioidilääkityksellä, tulokset osoittivat. Tämä havaittiin kaikenikäisillä, mutta etenkin yli 85-vuotiailla ja potilailla, joiden kaatumisriski oli jo valmiiksi suurentunut. Verrattuna 18–44-vuotiaisiin yli 85-vuotiaat kaatuivat kuusi kertaa todennäköisemmin, tutkijat havaitsivat.

Kaikissa ikäryhmissä kaatumisriski oli suurin 28 päivän sisällä opioidilääkityksen aloittamisesta. Riskit kasvoivat myös opioidiannosten suurentuessa.

Australialaisten havainnot vahvistavat näyttöä opioidien ja vakavien, jopa kuolemaan johtavien kaatumisten yhteydestä. Tulokset kannustavat pitämään etenkin iäkkäiden opioidilääkitykset lyhyinä ja annokset pieninä.

Opioidit ovat voimakkaita, kipua poistavia aineita, joita käytetään keskivaikean ja vaikean kivun hoidossa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

23. huhtikuuta 2024

Liikuntaa 2–3 kertaa viikossa harrastavat säästyvät unettomuudelta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 4 400 miestä ja naista yhdeksästä Euroopan maasta.

Osallistujien fyysistä aktiivisuutta arvioitiin vuosina 1998–2000 ja unta ja uniongelmia kymmenen vuotta myöhemmin.

Osallistujista 37 prosenttia oli fyysisesti passiivisia koko kymmenvuotisen seurannan ajan, 18 prosenttia alkoi harrastaa liikuntaa, 20 prosenttia lopetti liikunnan ja 25 prosenttia harrasti liikuntaa 2–3 kertaa viikossa koko seurannan ajan.

Liikuntaa säännöllisesti harrastavat kärsivät nukahtamisvaikeuksista 42 prosenttia harvemmin ja unettomuudesta 22 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät liikkuneet 2–3 kertaa viikossa. Tämä havaittiin riippumatta iästä, sukupuolesta, painoindeksistä ja tupakoinnista.

Runsaasti liikkuvat nukkuivat usein 6–9-tuntisia yöunia ja heidän joukossaan oli selvästi vähemmän sekä alle 6-tuntisia että yli 9-tuntisia yöunia nukkuvia. Myös liikuntaa seurannan aikana lisänneet nukkuivat muita todennäköisemmin 6–9 tuntia yössä.

Tulokset julkaistiin BMJ Open -lehdessä, ja ne vahvistavat näyttöä liikunnan suotuisista univaikutuksista. Ne viittaavat myös siihen, että hyödyt saa todennäköisimmin, jos liikunta on säännöllistä ja pysyvä osa elämää.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla